Olen ollut Gigantin asiakas epäsäännöllisen säännöllisesti jo usean vuoden ajan ja analysoin nyt hieman yrityksen markkinointiympäristöä.
Gigantin markkinaosuus kodinelektroniikka-alalla on noin 14 %. Se on melko suuri osuus, sillä kilpailu alalla on kovaa ja uusia kodinelektroniikkaa myyviä liikkeitä syntyy kuin sieniä sateella. Tosin myös potentiaalisten ostajien määrä on lähes loputon, kiitos jatkuvasti kehittyvän teknologian.
Kuten jo totesin, löytyy Gigantille kilpailijoita lähes joka nurkan takaa. Alansisäisen kilpailun lisäksi Gigantti joutuu kilpailemaan myös muitten alojen yrityksiä vastaan. Gigantin tarjoamat tuotteet eivät varsinaisesti ole ns. välttämättömyyshyödykkeitä, vaan kuuluvat tuotteisiin joita ostetaan kun perustarpeet on tyydytetty. Täten Gigantin tv:t joutuvat kilpailemaan asiakkaista paitsi Mustan pörssin tv:itä myös esimerkiksi Aurinkomatkojen lomamatkoja vastaan. Gigantti on vastannut kilpailuun mainostamalla tuotteitaan markkinoiden halvimpina, ja osin tämänkin ansiosta on jopa satojen kilometrien päässä olevat asiakkaat saatu liikkeelle. Kilpailusta on siis ollut myös paljon hyötyä yritykselle erityisesti kun asiakkaat ovat oppineet aiempaa enemmän vertailemaan hintoja.
Gigantin asiakaskunta on laaja. Kiitos sen edullisten hintojen (jotka mahdollistetaan hyvällä logistiikalla ja erityisesti alhaisilla kuljetuskustannuksilla) lähes kenellä vain on mahdollisuus asioida ketjun liikkeissä. Kasvavan ostovoiman ansiosta kuluttajilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet panostaa ylellisyyshyödykkeiden hankintaan. Ahkera tv-mainonta ja kotiinkannetut mainokset ovat tehneet Gigantista koko Suomen tunteman kodinelektroniikkaketjun.
Julkinen valta sekä talouden ja teknologian kehitys ovat vaikuttaneet Gigantin menestykseen paljon erityisesti lähiaikoina. Vallitseva nousukausi saa ihmiset törsäilemään. Jatkuvasti kehittyvä teknologia tuo markkinoille tauotta uusia tuotteita tai vanhojen tuotteiden uusia versioita, ja mm. markkinoinnin avulla ihmiset saadaan uskomaan että ilman näitä ei voi elää. Julkinen valta puolestaan on vaikuttanut yrityksen toimintaan lähimenneisyydessä päätöksellään siirtää Suomi digiaikaan. Tämä päätös avasi Gigantille aivan uudet markkinat ja teki sille kannattavaksi alkaa markkoimaan monipuolisemmisilla toiminnoilla varustettuja digibokseja.
Olisikin mielestäni ihme, että yritys jolle sen ympäristö on antanut tällaiset menestymismahdollisuudet, ei osaisi niitä hyödyntää.
Gigantin markkinaosuus kodinelektroniikka-alalla on noin 14 %. Se on melko suuri osuus, sillä kilpailu alalla on kovaa ja uusia kodinelektroniikkaa myyviä liikkeitä syntyy kuin sieniä sateella. Tosin myös potentiaalisten ostajien määrä on lähes loputon, kiitos jatkuvasti kehittyvän teknologian.
Kuten jo totesin, löytyy Gigantille kilpailijoita lähes joka nurkan takaa. Alansisäisen kilpailun lisäksi Gigantti joutuu kilpailemaan myös muitten alojen yrityksiä vastaan. Gigantin tarjoamat tuotteet eivät varsinaisesti ole ns. välttämättömyyshyödykkeitä, vaan kuuluvat tuotteisiin joita ostetaan kun perustarpeet on tyydytetty. Täten Gigantin tv:t joutuvat kilpailemaan asiakkaista paitsi Mustan pörssin tv:itä myös esimerkiksi Aurinkomatkojen lomamatkoja vastaan. Gigantti on vastannut kilpailuun mainostamalla tuotteitaan markkinoiden halvimpina, ja osin tämänkin ansiosta on jopa satojen kilometrien päässä olevat asiakkaat saatu liikkeelle. Kilpailusta on siis ollut myös paljon hyötyä yritykselle erityisesti kun asiakkaat ovat oppineet aiempaa enemmän vertailemaan hintoja.
Gigantin asiakaskunta on laaja. Kiitos sen edullisten hintojen (jotka mahdollistetaan hyvällä logistiikalla ja erityisesti alhaisilla kuljetuskustannuksilla) lähes kenellä vain on mahdollisuus asioida ketjun liikkeissä. Kasvavan ostovoiman ansiosta kuluttajilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet panostaa ylellisyyshyödykkeiden hankintaan. Ahkera tv-mainonta ja kotiinkannetut mainokset ovat tehneet Gigantista koko Suomen tunteman kodinelektroniikkaketjun.
Julkinen valta sekä talouden ja teknologian kehitys ovat vaikuttaneet Gigantin menestykseen paljon erityisesti lähiaikoina. Vallitseva nousukausi saa ihmiset törsäilemään. Jatkuvasti kehittyvä teknologia tuo markkinoille tauotta uusia tuotteita tai vanhojen tuotteiden uusia versioita, ja mm. markkinoinnin avulla ihmiset saadaan uskomaan että ilman näitä ei voi elää. Julkinen valta puolestaan on vaikuttanut yrityksen toimintaan lähimenneisyydessä päätöksellään siirtää Suomi digiaikaan. Tämä päätös avasi Gigantille aivan uudet markkinat ja teki sille kannattavaksi alkaa markkoimaan monipuolisemmisilla toiminnoilla varustettuja digibokseja.
Olisikin mielestäni ihme, että yritys jolle sen ympäristö on antanut tällaiset menestymismahdollisuudet, ei osaisi niitä hyödyntää.
1 kommentti:
Mutta saako halvalla hyvää?
Muistan kun Kokkolaan avattiin Gigantti. Se rakennettiin ehkä jopa syrjään muista ostoskeskuksista, mutta siltikin siellä tuntuu aina joku olleen kun siellä itse kävin muutaman kerran. Muun muassa läppärin kantolaukku on ostettu sieltä kuten myöskin 3.5 millin kuulokejohto.
Mutta Gigantilla kuitenkin on eräänlaisen halpaketjun maine - sanovathan he myyvänsä tavaroita kilpailijoitaan halvemmalla - niin onko Gigantti silloin halpaketju? Halvallahan ei tunnetusti saa hyvää (ja halva-makeisella saa suun makeaksi), mutta onko asia oikeasti näin?
Kannettavani laukku on palvellut minua hyvin silloin kun olen joutunut kannettavaa ronttaamaan paikasta a paikkaan b. Joku taas väittää että Gigantin tuotteet suurin piirtein hajoavat käsiin. Esimerkissä tietysti voi olla vannoutuneen Expert-asiakkaan trolliyritys Suomi24 -palstalla, mutta siltikin?
Ja miten määritellään halpaketju? Kokkolalainen Halpa-Halli mainostaa muistaakseni viikottain Keskipohjanmaa-lehdessä, heillä on uudehkot kauppatilat (pilasivat hyvän parkkipaikan!) ja uskollisia asiakkaita. Siltikin "Halpa-hallin laatu" elää Kokkolalaisten suussa vitsinä, vähän kuin lentävät lehmät. Paskumpi talvitakkini on HH:sta ostettu ja hinta-laatusuhteeltaan loistava -harvoin on kylmä tullut. Vetoketjun olen manannnut alimpaan helvettiin useammin kuin kerran.
Tosin paras hinta-laatu -suhteen omaava ostokseni on vaatteiden suhteen ollut Ruotsin armeijan vanha talvitakki irroitettavalla nallevuorauksella. Maksoi kai kahdeksan euroa, painaa kuin synti, mutta eipä tullut tuuli, vesi, lumi tai räntä koskaan takista sisään. Hiki tuli useimmiten jos erehtyi takki päällä kävelemään hitusen rivakammin. Ja olihan se ehkä isohko näin hintelälle ja pienelle kaverille, mutta hyvä ostos kaiken kaikkiaan.
Jos vastaan omaan kysymykseeni, niin voisin todeta, että halvalla ei useimmiten saa hyvää, ellei sitten ole juuri nimenomaan ostamassa juuri sitä halvinta mitä käsiinsä saa ja tyydy tuotteen hinta-laatu -suhteeseen.
Pasilan verotoimiston vieressä on kebab-paikka josta saa kebabin hintaan 3,90. Hinta on halpa, mutta eipä rullakebabkaan mikään ylistys ruokakunnalle ole.
Ja kuinka paljon Gigantin hinnat eroavat kilpailijoista? Onko kokonaisvaltaisesti halvempaa ajaa autolla se 50 km jotta säästät sen kaksikymppiä pesukoneen hinnassa kun kyläkauppias myy samanlaisen koneen hieman isompaan hintaan, mutta saattaa tarjota kotiinkuljetuksen kaupan päällisiksi.
Vai onko Gigantti oikeasti poikkeus halpakaupoissa joka vahvistaa säännön?
Tuli taas hirvittävästi tekstiä joka varmasti rönsyilee sinne sun tänne. *hups*
-M.
Lähetä kommentti